English version coming soon!


 

1. Yli 350 kasvin lautasmalli


Kuinka usein olet kuullut jonkun tuttavasi sanovan olevansa kaikkiruokainen? No, poro pistää todennäköisesti silti paremmaksi. Niiden ruokavalioon kun kuuluu yli 300 eri kasvia.
Vaikka monipuolinen kasvisten käyttö ruuassa on suositeltavaa myös ihmisille, ei poroista kannata ottaa mallia ihan kaikessa. Poroille kun maittaa myös esimerkiksi ihmisille myrkylliset kärpässienet!

Ja jotta saadaan kakka-asiat pyyhittyä heti asialistalta, niin kerrottakoon sekin että porojen talvikauden pienet pyöreät papanat johtuvat kuivasta ravinnosta, johon kuuluvat jäkälien lisäksi luppo ja heinä. Kesäisin sitten jätökset näyttävät hieman erilaisilta, kun ravintokin on monipuolisempaa ja siinä on kosteutta enemmän.


2. Öljyhappoa jaloissa


Poro kestää 50 asteen pakkasetkin paksulla ja tiheällä talviturkillaan, mutta kuten tarkkasilmäiset saattavat huomatakin, eivät porojen jalat ole hirvittävän raskastekoiset ja lämpöisen oloiset.
Tehokkaan verenkierron lisäksi porojen jalkojen luuytimissä kiertää pakkasnesteen tavoin toimivaa öljyhappoa, joka pitää jalat liikkeessä kovillakin pakkasilla.


3. Silmät vaihtavat väriä ja havaitsevat ultraviolettia valoa


Poron silmä on kesäisin kullankeltainen ja talvisin syvänsininen, eikä kyse ole pelkästään kosmeettisesta muutoksesta.


Porolla, kuten myös esimerkiksi kissoilla, on silmän aistinsolujen takapuolella kalvo, joka heijastaa valoa. Kalvo aiheuttaa monilla nisäkkäillä silmien kiilumista pimeässä, ja porot laittavat vielä piirun verran muita paremmaksi: Poroilla kalvon väri muuttuu vuodenaikojen valo-olosuhteiden muuttuessa. Talvisin niiden silmät herkistyvät siniselle valolle ja silmien herkkyys jopa tuhatkertaistuu kaamoksen ajaksi.


Poron näkökyvyn erikoisuudet eivät kuitenkaan lopu siihen, sillä ne pystyvät näkemään myös ultraviolettia valoa, mikä on ihmisen näkökyvyn ulkopuolella. Se auttaa näkemään muun muassa tummat petoeläimet sekä syötävän jäkälän, sillä ne imevät tehokkaasti myös uv-valoa ja täten näkyvät poroille mustina.
Porojen terävät aistit eivät jää vain näköasteelle. Hajuaisti on niin tarkka, että poro löytää jäkälän ilman turhia kaiveluita paksunkin lumihangen alta.


4. Kaksi senttiä päivässä


Murrosiän kasvupyrähdys on tuttu monille ihmisolennoille, mutta porot voivat kasvattaa joka vuosi uusiutuvia sarviaan jopa kahden sentin päivävauhtia, mikä taitaa olla maailmanennätysvauhti.
Kesällä, sarvien ollessa kasvuvaiheessa, poron sarvet peittää nahka. Tuolloin verenkierto sarvissa on kovimmillaan, ne jopa tuntuvat lämpimiltä ja ovat erittäin tuntoherkät. Syksyn lähestyessä verenkierto heikkenee, nahka putoaa ja sarvet luutuvat.
Hirvaiden komeimmat sarvet painavat irrotessaan kymmenisen kiloa.


5. Skalluvaaran koulutupa Utsjoella


Suomessa on noin 4 400 poronomistajaa, joista kolmasosa on naisia. Jokaisella poronomistajalla on myös oma merkkinsä, jolla hän merkkaa kaikki omistansa porot. Merkki leikataan vasojen korviin poroerotuksen yhteydessä.
Merkkejä vähemmän tunnettu asia kuitenkin on Utsjoella Skalluvaaran koulutupa, jonka Nastolan Rotaryklubi lahjoitti vuonna 1992 Guovssu ry:lle. Koulutuvan avulla poroperheiden lapset voivat käydä koulua myös erotusten aikaan. Poroaidalle kun monet nuoret menevät joka tapauksessa.


6. Varsinaisia vauhtihirmuja


Porokilpailuja on järjestetty Suomessa vuodesta 1932 asti, ja nykyiseen Poro Cupiin kuuluu vuonna 2020 viisi osakilpailua sekä Inarissa järjestettävät kuninkuusajot maaliskuun lopussa. Kilpailumatkat ovat 1000 ja 2000 metriä, ja poro vetää perässään suksilla olevaa ohjastajaansa.
Vauhtia on kovimmillaan jopa 60 kilometriä tunnissa, joten huippuluokan kilpaporot ovat melkoisia vauhtihirmuja.


Kilpailevien porojen treenaaminen on monivuotinen projekti. Lisäksi sopivien porojen tunnistaminen erotusten yhteydessä on haasteellinen tehtävä, ja erot huipulla ovat todella pieniä. Kesät ja syksyt kilpaporotkin viettävät kuitenkin tavallista poronelämää muiden mukana.
 

 

Source: House of Lapland

https://www.lapland.fi/fi/asuminen/asuminen-lapissa/poro-fakta/